Hiilineutraali ja nettonolla – Mitä nämä ilmastotermit oikeasti tarkoittavat?

Mitä tarkoittaa kestävä kehitys ja ilmastoteknologia? Entä mitä eroa on hiilineutraaliudella ja nettonollalla ja miten niihin on mahdollista päästä? Ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvä keskustelu on nostanut esiin termejä, jotka toistuvat uutisissa ja asiantuntijalausunnoissa. Selvitimme, mitä näiden sanojen taakse todella kätkeytyy.

Kestävä kehitys lienee yllä mainituista termeistä eniten käytetty, ja on myös monille tuttu. Päällimmäisenä ajatuksena kestävässä kehityksessä on se, että ihmiset, talous ja luonto otetaan päätöksenteossa huomioon tasavertaisina. Kestävällä tarkoitetaan myös sitä, että -yhteiskunnan tarpeet tyydytetään tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella ‒ esimerkiksi turvaamalla luonnonvarojen riittävyys ja hyvät elinolosuhteet kaikille myös tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutos on yksi aikamme merkittävimmistä kestävän kehityksen haasteista. Pariisin ilmastositoumuksen mukainen tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5℃ asteeseen. Tähän tavoitteeseen liittyy termejä kuten “hiilineutraalius”. 

”Hiilineutraali on terminä ollut käytössä jo hyvän aikaa”, sanoo kestävän kehityksen etulinjassa kulkevan Nesteen Sustainability Manager Senja Kuokkanen. 

Yksinkertaistettuna hiilineutraali toiminta tarkoittaa sitä, että CO2-päästöjä eli hiilidioksidipäästöjä tuotetaan saman verran kuin niitä sidotaan ilmakehästä. Tämä edellyttää päästövähennystoimenpiteiden lisäksi esimerkiksi päästöjen kompensointia.

Mitä tarkoittaa nettonolla?

No entä sitten se nettonolla -termi, mitä se tarkoittaa? 

Siinä, missä hiilineutraalius kattaa hiilidioksidipäästöt, nettonolla koskettaa kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä. Nettonolla kuvaa tyypillisesti kasvihuonekaasujen vähentämistä 1.5 C tavoitteen mukaisesti, ja jäljelle jääneiden päästöjen neutralointia vuodesta 2050 eteenpäin.

”Nettonolla on näin ollen myös yrityksille kaikista kunnianhimoisin, ilmastotieteen mukainen tavoite”, Kuokkanen sanoo. 

Nettonollasta puhutaan joskus myös termillä ilmastoneutraali – joka taas on helppo sekoittaa hiilineutraalin kanssa. 

Kuokkanen kuitenkin huomauttaa, että termeistä riippumatta yritysten ilmastotavoitteiden osalta tärkeintä on varmistaa toimenpiteiden vaikuttavuus; välttää kasvihuonekaasujen muodostuminen, vähentää liiketoiminnan päästöjä läpi arvoketjun ja lopulta kompensoida jäljellä olevat päästöt. 

Ei pelkkää sanahelinää

Kuinka tässä termien viidakossa sitten tarvotaan eteenpäin, ja miksi niitä on ylipäätään luotu?

”On ollut tarve kehittää ideoita, jotka motivoivat toimimaan”, sanoo muun muassa Nesteen ja ilmastoystävällisen sijoittamisen konsulttitoimiston Pollination Globalin ilmastoneuvonantajana toimiva James Cameron.

Cameronin mukaan sanat, kuten hiilineutraali ja nettonolla, ovat ”yksinkertaistettuja termejä, joissa on omat vikansa ja vaativat tulkintaa, mutta ovat kuitenkin tyhjää parempia”.

”Nettonolla on selkeä termi ja tavoite.” Hän uskoo, että vaikka jotkut yritykset saattavat yliarvioida omat ilmastotoimensa, jo pelkkä asiasta puhuminen auttaa saamaan ilmastokriisiä paremmin näkyviin.
 
”Nettonolla on selkeä termi ja tavoite. On paljon sellaisiakin termejä, joiden tavoitteet ja metodit ovat varsin monimutkaisia”, Cameron sanoo.

Senja Kuokkanen on Cameronin kanssa samoilla linjoilla.

”Innostus ilmastoasioiden ympärillä antaa syytä optimismiin ja ohjaa meitä kaikkia oikeaan suuntaan.”

Ilmastoteknologia luonnon avuksi

Sanoista tekoihin, kuten vanha sanonta kuuluu. Tämä pätee myös kestävän kehityksen saralla. Sanoilla luodaan visio paremmasta elämästä.

”Tämän vision avulla ihmiset voivat innostua tekemään kaikkensa tavoitteeseen pääsemiseksi”, Cameron sanoo.

Innovaatiot kiihdyttävät innovaatioita. Hänen ajatuksena on saada asioita eteenpäin positiivisen kautta. Esimerkiksi ilmastoteknologia – vaikkakin terminä vähän vieras – antaa toivon tunteen siitä, että asiat etenevät. Innovaatiot kiihdyttävät innovaatioita.

”Tämä auttaa meitä tarttumaan ongelmaan, joka muuten voisi päästä karkuun”, Cameron sanoo. 

Ilmastoteknologian avulla ihminen voi esimerkiksi hillitä paremmin omia päästöjään ja muutenkin auttaa luontoa selviytymään. Tulevaisuudessa on odotettavissa muun muassa enemmän keinotekoisia hiilinieluja, kuten voimaloiden hiilidioksidipäästöjen talteenottoon ja varastointiin liittyviä innovaatioita. 

Kuokkasen mukaan keskustelun siirtäminen kohti sitä, millainen “nettonollamaailma” todella olisi, auttaisi meitä kaikkia ymmärtämään edessämme olevan haasteen laajuuden. Tätä kautta päästäisiin kunnianhimoisiin ja todellisiin toimiin, joiden myötä päästöjä saataisiin vähennettyä.

”Minkälaista energiaa käytämme, kuinka elämme ja matkustamme? Miltä toimeentulomme näyttää tulevaisuudessa ja tuleeko meille kaikille oma vuotuinen päästökattomme”, Kuokkanen pohtii.

”Kun sopeutamme ajatusmaailmamme nettonollaan, se voi johtaa todella antoisiin keskusteluihin. Tuo ajatusmaailma auttaa meitä myös tunnistamaan ja ottamaan seuraavat merkitykselliset askeleet.”
  
Kun yritys on tehnyt kaiken voitavansa päästöjensä vähentämiseksi, on vielä yksi keino pienentää toiminnan ilmastovaikutuksia: päästöjen kompensoiminen. Se tarkoittaa sitä, että hyvitetään aiheutettu ilmastohaitta vähentämällä tai sitomalla omia päästöjä vastaava määrä jossain toisaalla.