Voiko raskas liikenne kulkea kokonaan sähköllä? Nämä kolme asiaa vauhdittavat sähköistymistä

DB Schenkerin Tampereen tuotantoalueen johtaja Mika Kinnunen kertoo, että yhtiöllä on ollut sähköautoja käytössä jo vuodesta 2020. Linjaus on, että vuoteen 2024 mennessä puolet kalustosta tulee olemaan sähköisiä. Mutta mitä kaikkea on tapahduttava, että raskas liikenne voi sähköistyä?

Akkuteknologian kehitys

Kinnusen mukaan suurin kehitysloikka tulee tapahtua akkuteknologiassa. Henkilöautojen puolella kehitys on ollut nopeaa, samaa toivotaan raskaan liikenteen puolelle. – Tarvitaan nopeampi lataus ja pidempi toimintasäde, Kinnunen sanoo. Terminaalien välisessä runkoliikenteessä sähköllä liikkuminen voisi Kinnusen mukaan onnistua ruuhka-Suomen alueella, mutta ei vielä pidemmillä matkoilla, esimerkiksi pohjoiseen mentäessä. – Uskoisin, että raskaan liikenteen sähköistyminen tulee painottumaan lähinnä nouto- ja jakeluliikenteeseen vielä ainakin muutaman vuoden ajan. Kaupunkien välisessä liikenteessä hyötysuhde ja latausnopeudet eivät vastaa sitä, että se olisi taloudellisesti – tai muutenkaan – kovin järkevää, Kinnunen sanoo.

Infrastruktuurin kehitys ja valtion rooli

Raskaan liikenteen sähköistyminen vaatii investointeja, eivätkä kuljetusyritykset voi itse kaikkea infrastruktuuria maksaa. Myös valtion olisi tartuttava toimeen. Suomessa on asetettu tavoitteeksi noin 6600 raskaan kaluston ajoneuvoa ja 700 000 sähköautoa vuoden 2030 loppuun mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriön laskujen mukaan ajoneuvojen kulutus vastaisi noin kolmen prosentin lisäystä sähkön kulutuksessa vuodessa. Raskaan liikenteen osalta vaadittaisiin panostusta henkilöautoja vaativampaan infrastruktuuriin. – Muissa pohjoismaissa valtio on ollut varsin voimakkaasti mukana ja sähköistymistä saatu huomattavasti eteenpäin. Esimerkiksi Oslossa DB Schenkerin jakeluliikenne hoidetaan täysin sähköisesti Oslo City Hubista. Pitää tehdä määrätietoisia päätöksiä siitä, kuinka infrastruktuuria kehitetään, Kinnunen sanoo.

Tahtotila ja innovaatiot

Kinnusen mukaan esimerkiksi Oslosta voitaisiin ottaa mallia, ja miettiä, miten samanlaiseen edistykseen Suomessa päästäisiin. – On aina hyvä katsoa niitä, jotka ovat edempänä, mutta ei se estä sitä, että eikö voitaisi innovoida ja kehittää asioita eteenpäin myös itse. Molemmat ovat varmasti tarpeellisia.

Energiakriisin vaikutukset näkyvät Suomen pankin arvion mukaan kotimaisten yritysten investointihalukkuudessa. Tämä voi vaikuttaa vähintään epäsuorasti myös ilmastopanostuksiin. Pankin arvio perustuu Suomen Teollisuussijoituksen huhtikuussa 2022 keräämään kyselyaineistoon. Tesin kyselyyn vastanneista yrityksistä aineelliset investoinnit ovat jäämässä odotettua vähäisemmiksi noin 15 prosentilla. Kinnunen huomauttaa, että on halvempaa ajaa dieselkäyttöisellä raskaan liikenteen ajoneuvolla sähköiseen verrattuna. Tällä hetkellä DB Schenkerin sähköistyminen ei näy asiakkaan suuntaan hinnoittelussa, mutta kaikkea ei voi kuljetusyritys yksin maksaa. – Monet yritykset näkevät vihreät arvot tärkeänä, mutta ovatko lopulta valmiita maksamaan siitä, että kuljetetaan vaikka puhtaasti uusiutuvalla sähköenergialla, hän pohtii.

Valtion lisäksi myös tavallisen kansalaisen päätökset voivat vaikuttaa vihreään siirtymään, sillä nykyään on tarjolla paljon tietoa esimerkiksi omien ostopäätösten päästövaikutuksista.

Vaihtoehtoiset polttoaineet vielä pitkään mukana

Sähköisyyden lisäksi kuljetusalan yritykset ovat vähentäneet ilmastopäästöjään esimerkiksi uusiutuvan dieselin kautta. Kinnunen kertoo, että autonvalmistajien mukaan dieselkäyttöisen raskaan kaluston käyttöaste ei globaalisti vähene merkittävästi vuoteen 2060 mennessä. – Mennään helposti 30 vuoden päähän, että fossiilinen polttoaine on kokonaan poistunut. Energiakriisi tietysti saattaa vauhdittaa sitä, millä tulevaisuudessa kuljetaan. Kriisit vauhdittavat teknologian kehitystä, Kinnunen sanoo.

DB Schenker otti ensimmäisten yritysten joukossa Neste Lataus -palvelun käyttöönsä Tampereen alueterminaalissaan loppukesästä 2022. Sähkölatausratkaisu osana pitkään jatkunutta yhteistyötä uusiutuvan dieselin käytössä tukee DB Schenkerin ilmastotavoitteita ja auttaa vähentämään raskaan liikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa.