Suomen sähköautojen ja ladattavien hybridien määrää halutaan kasvattaa nykyisestä 140 000:sta 750 000:een vuoteen 2030 mennessä – ”Liikenteen päästövähennystavoitteet ovat sähköistymistä monimutkaisempi asia

Suomessa liikenteen päästöt muodostavat viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna, ja vuoteen 2045 mennessä tavoitteena on kokonaan fossiiliton liikenne. Suomen Akatemian verotutkimuksen huippuyksikkö FIT nosti syksyllä 2022 esiin huolen siitä, ettei Suomi ole pääsemässä näihin tavoitteisiin. FIT-kirjoitussarjan artikkelissaan tutkijat Jarkko Harju, Tuomas Kosonen, Marita Laukkanen, Satu Kuitunen ja Kimmo Palanne toteavat, että vuoden 2030 tavoitteen toteutuminen näyttää epävarmalta ja vuoden 2045 epätodennäköiseltä.

Miten liikenteen päästövähennystavoitteisiin voidaan päästä?

Liikenteen päästöjen vähentämisen keinoihin on laskettu, että vuonna 2030 Suomessa olisi käytössä vähintään 750 000 sähköautoa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan syyskuun 2022 lopussa liikenteessä oli noin 140 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa, joista 40 000 oli täyssähköautoja ja 100 000 ladattavia hybridejä.

FIT:n tutkijaryhmän mukaan erilaisten kokeilujen avulla voitaisiin saada lisätietoa siitä, miten sähköautojen määrää voitaisiin lisätä. Kirjoitus ei anna varsinaisia ehdotuksia kokeiluista, joten kysyimme asiaa Autoalan tiedotuskeskuksen liikenteen erityisasiantuntijalta Hanna Kalenojalta.

“Jos ajatellaan sähköistymistä yleisesti, niin hyviä kokemuksia on hankintakannusteista. Näitä voidaan tarjota esimerkiksi verotuksen ja suorien hankintatukien kautta,” Kalenoja sanoo.

Suomessa oli mahdollista saada sähköauton hankintatukea henkilöautoihin vuosina 2018–22. Sähkö- ja kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki jatkuu vuoden 2024 loppuun asti. Kalenoja nostaa esiin myös työsuhdeautojen verotuksen porkkanan, jossa tällä hetkellä auton verotusarvosta vähennetään kiinteä summa, jos auto on ladattava.

“Työsuhdeautoissa sähköautojen osuus kasvoi lähes kolminkertaiseksi veroedun myötä,” Kalenoja toteaa.

Kalenoja huomauttaa, että vuoteen 2025 asti voimassa oleva työnantajien mahdollisuus tarjota ilmaista latausta sähköautoihin on tuonut suurta lisäarvoa myös lataushybrideille. Tämä verovapaa luontoisetu on ollut tarjolla käyttöetuautojen lisäksi työntekijöiden omille lataushybrideille ja sähköautoille. Työnantajat ovat voineet myös hakea tukea latauslaitteiden asentamiseen.

Kalenoja nostaa esiin ajatuksen myös pienemmistä kannustimista, kuten kotitalousvähennyksistä kotilatausasemiin tai latauslaitteen asennukseen.

AFRYn johtava konsultti Esa Sipilä toivottaa tervetulleiksi kaikki kokeilut, joilla pystyttäisiin saamaan aito kuva siitä, millaisia pullonkauloja liikenteen sähköistymisen tiellä on.

“Jos se on ajoneuvon saatavuus tai hinta, niin ostohyvitykset ja muut vastaavat varmasti toimivat. Toisaalta sähköautoja ostavat henkilöt ovat myös ilmastotietoisia. Ne, joilla on varaa ostaa 60 000 euron sähköauto, niin mikä vaikutus heidän ostopäätökseensä on 2 000 euron hyvityksellä,” Sipilä pohtii.

Myös Kalenoja näkee 2 000 euron hyvityksen sähköauton hintaan nähden pienenä, mutta toisaalta uskoo, että hyvitys voi toimia ratkaisevana tekijänä.

“Siinä tilanteessa, kun verrataan uutta, ei ihan halvimmasta päästä olevaa polttomoottoriautoa edullisimpiin sähköautoihin, niin tuen myötä ratkaisu voi kääntyä sähköauton puolelle. Kannusteen tulisi kuitenkin vielä lähivuosina olla hieman suurempi, jotta se olisi vaikuttavampi,” Kalenoja toteaa.

Autokannan sähköistymisen kokonaiskuvan kannalta myös pienellä 2 000 euron hyvityksellä voi siis olla positiivinen vaikutus.

Koko maassa sähköautojen osuus hankituista autoista on tasaantunut, Kalenoja kertoo. Siinä missä vielä muutama vuosi sitten sähköauton osti yleensä 30–40-vuotias pääkaupunkiseutulainen tekniikasta kiinnostunut mies, nyt sähköautojen osuus on alueellisesti ''häkellyttävän samanlainen”.

”Uusiutuvien polttoaineiden rooli on äärimmäisen tärkeä”

FIT:n artikkelissa käydään läpi ilmastonmuutoksen vastaista taistelua sähköllä kulkevien henkilöautojen näkökulmasta, mutta se antaa Sipilän mukaan asiasta liian yksipuolisen kuvan.

Henkilöautojen kohdalla liikenteen päästötavoitteisiin pääsemisessä sähköautoilla on todella tärkeä rooli, mutta eihän meiltä bensa-asemat häviä. Meillä kun on myös raskasta liikennettä, ja ladattavat hybridit tulevat pysymään vielä kauan mukana. Kokonaisuus on paljon pelkkää sähköistymistä monimutkaisempi, ja uusiutuvien polttoaineiden rooli on äärimmäisen tärkeä, Sipilä sanoo.

Tieliikenteen päästöistä vähän yli puolet tulee henkilöautoista ja raskaan liikenteen osuus on reilu kolmannes. Raskas liikenne ei ole sähköistymässä kokonaan vielä pitkään aikaan. Autoalan keskusliiton arvion mukaan Suomen 100 000 kuorma-autosta yli 80 prosenttia on dieselkäyttöisiä vielä vuonna 2030. Sipilä kertoo olleensa mukana tekemässä useampaa jakeluvelvoitetta, joiden tavoitteena on edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä liikenteessä. Sähköä hän ei ottaisi velvoitteeseen mukaan.

“Se on uusiutuvan energian direktiivin alainen ja siinä on hirveästi huomioitavia sääntöjä. Parasta liikenteen päästöpolitiikkaa on se, että meillä on kourallinen erilaisia ohjauskeinoja,” Sipilä toteaa.

Sipilän mielestä FIT:n kirjoitus on ihan hyvä avaus, mutta hänen mukaansa sähköautotavoite on ”vähän sellainen uskon asia”.

“On vain laitettu tavoitteita, ja sanottu, että näin pitää olla. 750 000 sähköautoa ei varmaankaan ihan automaattisesti tule? Sähköautojen yleistyminen vaatii ohjauskeinoja. Se on FIT:n artikkelin pääviesti, mutta viestintä on käännetty toisin päin,” Sipilä pohtii.

Kalenojan mielestä tällä hetkellä tilanne on vaikea isoille rakennemuutoksille, koska hallituksella on tarvetta julkisen talouden vajeen paikkaamiseen.

“Hetki on huono, mutta toisaalta nyt olisi se momentum vaikuttaa sähköistymisen nopeuteen. Sähköistyminen kyllä etenee ilman kannusteitakin, mutta nopeuttamalla kehitystä oikein kohdennetuilla kannusteilla sähköistyminen ehtisi apuun myös liikenteelle asetettujen vuoden 2030 päästötavoitteiden saavuttamisessa,” Kalenoja sanoo.

Oletko kiinnostunut kumppanuudesta?

Vastuulliset ratkaisumme mahdollistavat yritysasiakkaille päästöjen pienentämisen - tässä ja nyt. Ota yhteyttä