5 vinkkiä, joilla yrityksesi voi suojella luonnon monimuotoisuutta

Maailman talousfoorumin Global Risks Report 2023 -julkaisun mukaan luontokato on neljänneksi vakavin tekijä, joka uhkaa maapalloa seuraavan vuosikymmenen aikana. Laajemmissa kestävän kehityksen pyrkimyksissä luontokato on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle, joten yritysten on vaikea hahmottaa, miten ne voisivat vaikuttaa siihen omilla käytännöillään ja toimillaan.

Ensiksi kannattaa tiedostaa, että luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos ovat yhteydessä ja vaikuttavat toisiinsa, kertoo Julie Dimitrijevic. Hän on biologi ja toimii teknisenä asiantuntijana Fauna & Flora -luonnonsuojelujärjestön yritysvastuutiimissä. Kansainvälinen järjestö toimii kumppaneineen lähes 50 maassa ja pyrkii edistämään uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelua.

“Ne liittyvät toisiinsa”, hän sanoo. “Ilmastonmuutos aiheuttaa luontokatoa, ja luontokato taas kiihdyttää ilmastonmuutosta. Kyseessä on noidankehä, josta irtautuminen vaatii kokonaisvaltaista ajattelua.

On selvää, että tällä hetkellä kulutamme tuotteita ja resursseja sellaista tahtia, että luonto ei pysty uudistumaan. Tämä ei voi jatkua.”

Luonnon monimuotoisuutta suojaavat toimet yrityksissä

Jotta muutoksia todella saadaan aikaan, yritysjohtajien on Dimitrijevicin mukaan tarkasteltava arvo- ja toimitusketjujaan perusteellisesti, ymmärrettävä ja oltava rehellisiä yrityksensä luontovaikutuksista. Näin he löytävät oikeat toimet, joilla suojella luonnon monimuotoisuutta.

Tältä pohjalta toimivat yritykset pääsevät alkuun seuraavan viisivaiheisen suunnitelman avulla:

1. Yrityksen omaisuuden selvittäminen: Mitä siihen kuuluu ja missä? Mitä suoria vaikutuksia yrityksen toiminnalla on luonnon monimuotoisuuteen?

2. Toimitusketjujen tarkasteleminen: Mitkä ovat sen alkupään vaikutukset? Esimerkiksi vaatevalmistajien tulisi miettiä, mistä heidän käyttämänsä puuvilla on peräisin ja mitä paikallisia ympäristövaikutuksia puuvillantuottajilla on.

3. Tuotettujen tavaroiden ja palvelujen määränpään selvittäminen: Mitkä ovat toimitusketjujen loppupään vaikutukset? Esimerkiksi ruokakauppiaiden tulisi miettiä, mitä tapahtuu muovipakkauksille, joissa tuotteet toimitetaan kuluttajille. Mitkä ovat näiden jätteiden vaikutukset luontoon?

4. Tavoitteiden asettaminen organisaation tasolla, jotta yrityksen koulutukset ja budjetit ovat asianmukaisia. “Omien toimintatapojen ymmärtäminen ja muuttaminen vaatii koulutusta ja rahoitusta valmiuksien kehittämiseen”, Dimitrijevic toteaa.

5. Edellä kuvattujen tietojen ja tavoitteiden hyödyntäminen, jotta yrityksen toiminnasta voidaan kertoa sidosryhmille. Tämä on mukautuvaa johtamista. “Kyseessä on pitkäaikainen prosessi, jonka omaksumiseen ja hyväksymiseen tarvitaan aikaa”, Dimitrijevic sanoo.

Asta Soininen toimii Nesteellä elinkaariarvioinnin asiantuntijana ja uusiutuviin ratkaisuihin erikoistuneena tutkijana ja on työskennellyt luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä asioissa yhdessä Fauna & Floran kanssa. Soininen on samaa mieltä siitä, että tällainen strateginen lähestymistapa on tärkeää ja näkyy Nesteellä luonnon monimuotoisuutta edistävissä kokonaisvaltaisissa tavoitteissa. Nesteen tavoitteena on luoda positiivista vaikutusta (net positive impact, NPI) luonnon monimuotoisuuteen uusissa toiminnoissa vuodesta 2025 eteenpäin ja välttää biodiversiteetin nettohävikkiä (no net loss, NNL) kaikissa käynnissä olevissa toiminnoissa vuoteen 2035 mennessä sekä saavuttaa luontopositiivinen arvoketju vuoteen 2040 mennessä.

Soinisen mielestä myös pienemmät hankkeet ovat arvokkaita, koska ne auttavat pääsemään alkuun luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa. Nesteen pääkonttorille Espooseen on esimerkiksi hankittu mehiläispesiä ja Porvoon jalostamolle on tehty luonnontilainen niitty, jolla pyritään lisäämään pölytystä ja vahvistamaan kasvien monimuotoisuutta alueella.

"Tällaiset pienet hankkeet lisäävät työntekijöiden sitoutumista ja tietoisuutta”, Soininen sanoo. “Niillä voi viestiä, että luonnon monimuotoisuus on yritykselle tärkeää. Niillä ei tietenkään neutraloida yrityksen ympäristövaikutuksia, mutta jostain on aloitettava."

Luonnon monimuotoisuuden suojelu vaatii yhteistyötä

Viisivaiheisen suunnitelman ohella Dimitrijevic korostaa yhteistyön tärkeyttä luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa ja palauttamisessa.

Valtioiden ja kansalaisjärjestöjen toimet eivät yksinään riitä, vaan myös yritysten on toimittava – meidän kaikkien on tehtävä yhteistyötä, hän sanoo.

Soininen työskentelee Nesteen tiimissä, joka kehittää luonto- ja luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteita, ja on samaa mieltä: “Yhteistyötä tarvitaan sekä organisaatioiden sisällä että eri organisaatioiden välillä. Nesteellä teemme yhteistyötä esimerkiksi Fauna & Floran kanssa luontopositiivisen arvoketjun kehittämisessä. Lisäksi olemme mukana Science Based Target Network -verkoston ohjelmissa kehittämässä tutkimukseen perustuvia menetelmiä ja ohjeistuksia ympäristötavoitteiden luontiin. Tavoitteita ei voida saavuttaa, jos emme tee yhä laajemmin yhteistyötä arvoketjuumme kuuluvien yritysten kanssa Se on välttämätöntä, jotta luonnon monimuotoisuutta voidaan suojella.”

Soininen mainitsee toimitusketjuyhteistyöstä esimerkkinä Siak-Pelalawanin maisemahankkeen Indonesiassa. Se on muutaman maailmanlaajuisen suuryrityksen ja Siakin alueen hallinnon välinen yhteistyöhanke, jossa palmuöljyn pienviljelijöitä pyritään sitouttamaan ja kouluttamaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseen sekä metsien ja turpeen suojeluun. “Hanke on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöllä voidaan saada aikaan myönteisiä vaikutuksia”, Soininen toteaa.

On otettava ensimmäinen askel

Vastuullisuuteen liittyvien tavoitteiden ja prosessien sisällyttäminen liiketoimintastrategioihin ja -käytäntöihin saattaa vaikuttaa haastavalta tehtävältä, mutta Dimitrijevicin mukaan aikaa ei ole hukattavaksi.

"Emme voi odottaa täydellistä ratkaisua, vaan meidän on toimittava nyt”, hän sanoo. “Kaikkien yritysten on pienennettävä luontovaikutuksiaan ja edistettävä luontopositiivista tulevaisuutta."

Viimeisimmät maailmanlaajuiset luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ja lainsäädäntötoimet

Neljä vuotta kestäneiden neuvottelujen päätteeksi joulukuussa 2022 lähes 200 maan hallitukset (Yhdysvaltoja ja Vatikaania lukuunottamatta) allekirjoittivat Montrealissa ja Kiinassa järjestetyssä COP15 -luontokokouksessa sopimuksen, johon sisältyvät muun muassa seuraavat tavoitteet:

- suojelualueiden määrää kasvatetaan 30 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä

- poistetaan ja uudelleenohjataan luontoa vahingoittavia tukia 500 miljardin dollarin edestä

- ennallistetaan 30 prosenttia maapallon heikentyneistä elinympäristöistä maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueilla. (Lähde)

Heinäkuussa 2023 Euroopan parlamentti hyväksyi Strasbourgissa niukalla enemmistöllä luonnon ennallistamisasetuksen. Sen mukaan ennallistamistoimien on katettava 20 prosenttia EU:n maa- ja vesialueista vuoteen 2030 mennessä sekä kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.

Tekijä: Nick van Mead on palkittu kaupunkitoimittaja, joka on työskennellyt yli 20 vuotta Guardianissa ja Associated Pressissä ja viimeksi Guardian Citiesin varapäätoimittajana.