EU:n taksonomia on uhka ilmastolle
“Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla”, kuuluu ikivanha sanonta. Euroopan Unionissa valmistellaan tällä hetkellä kestävän rahoituksen luokittelua eli taksonomiaa. Sen tarkoituksena on luoda yhteinen luokittelu kestävälle taloudelliselle toiminnalle, ja ottaa rahoitusmarkkinat mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.
Tavoite on hyvä ja kannatettava, mutta itse asia on lähtenyt väärille raiteille.
Suurin osa ilmastonmuutosta hidastavista investoinneista uhkaa jäädä taksonomian ulkopuolelle, ja siten vaille “vihreää rahoitusta”. Ja tällä on valtava merkitys, sillä sijoitustuotteita ei voi EU:ssa markkinoida kestävinä, ellei niillä rahoiteta taksonomian mukaista toimintaa.
Taksonomian suunnittelu lähti vinoutumaan pohjaesityksen laatinutta asiantuntijaryhmää muodostettaessa, sillä teollisuudella ei ollut ryhmässä juurikaan edustusta. Puute näkyy valitettavasti asiantuntijaryhmän loppuraportissa.
Esimerkiksi käy hiilidioksidin talteenotto teollisuusprosesseista. Asiantuntijaraportin mukaan se näyttäisi kelpaavan kestäväksi vain, jos kerätty hiilidioksidi varastoidaan pysyvästi. Eli lupaavien, paljon puhuttujen synteettisten polttoaineiden laajamittainen valmistaminen ei olisi kestävää. Nämä ovat juuri niitä polttoaineita, joista odotetaan pidemmällä aikavälillä mm. lentoliikenteen päästöjen merkittävää vähentäjää. Toinen yhtä kummallinen esimerkki ovat biomuovit. Jos muovia haluaisi valmistaa raaka-öljyn sijasta kasveista, pitäisi pystyä todistamaan, että raaka-aineketjussa ei ole materiaalia mailta, joilla eläimet ovat laiduntaneet vuoden 1994 jälkeen. Kyllä, vuosiluku on oikein.
Taksonomian mukaisesti kestäviä biopolttoaineita olisi hyvin rajallisesti, eikä edes liikenteen päästöjen puolittamista katsottaisi kestäväksi. Tämä on räikeässä ristiriidassa toissa vuonna hyväksyttyjen EU:n uusiutuvan energian direktiivin sitovien kestävyyskriteerien kanssa. Niiden mukaan kaikkien biopolttoaineiden on pakko vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 50 %:lla fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Jätteistä ja tähteistä valmistetut biopolttoaineet voivat vähentää elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90%*, mutta silti ne eivät olisi Taksonomian mukaisesti kestäviä.
Tällaiset ristiriidat työryhmän ehdottaman taksonomian ja olemassa olevan lainsäädännön kestävyysvaatimusten kanssa johtavat väistämättä hämmennykseen. Esitetyn mukainen taksonomia on uhka ilmastolle ja ilmastonmuutosta hidastaville investoinneille.
Onneksi Euroopan komissiolla on vielä valta korjata kurssia ja tehdä lopullisista taksonomian kriteereistä ilmastotavoitteiden mukaisia.
Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Talouselämä-lehdessä ja julkaisun verkkosivuilla 12.6.2020.
*) Elinkaaripäästöjen ja päästövähenemän laskentamenetelmä on EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (2009/28/EY) mukainen.
