Kinkkutemppu tulee taas – näin ideasta rakennettiin kiertotalouden voimannäyte

Viisivuotias Kinkkutemppu on kiertotalouden menestystarina, joka on vaatinut yhteistyön, brändäyksen ja byrokratian ajattelemista uudella tavalla. Joulun paistinrasvoista jalostetaan Neste MY uusiutuva diesel™-polttoainetta palkitulla teknologialla, jonka suomalaiset kehittäjät olivat vuosikymmeniä aikaansa edellä.

Kahvipöytäkeskustelusta se lähti – kuten niin monet hyvät ideat.

Oli vuosi 2014, ja Suomessakin keskusteluun oli rantautumassa ryminällä uusi termi: kiertotalous. Päättäjät innostuivat talousmallista, jossa jätettä ei nähdä jätteenä vaan arvokkaana raaka-aineena. Vuonna 2015 kiertotalouden edistäminen kirjattiin jo Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin.

Kahvipöydän ääressä Kemianteollisuuden ja Nesteen silloiset kiertotalousasiantuntijat ruotivat ilmiötä. ”Pohdittiin, miten tämän hiukan hähmäisen käsitteen voisi tuoda ohuesta yläpilvestä lähemmäs ihmistä. Siitä pallottelusta syntyi Kinkkutempun idea”, kertoo Kemianteollisuuden viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, joka on ollut mukana alusta alkaen.

Viidessä vuodessa Kinkkutempusta on kasvanut joulunajan klassikko, jonka kautta yhteensä 567 000 joulunvieton paistinrasvat on kierrätetty Neste MY uusiutuvan dieselin raaka-aineeksi. Vuonna 2020 tavoitteena on saada mukaan ennätysmäärä eli 250 000 suomalaista.

Alussa oli kuitenkin riski, että koko Kinkkutemppu tyssää byrokratiaan.

Näin Kinkkutemppu rakennettiin

”Kiertotaloutta ei kukaan voi rakentaa yksin. Koko idea on siinä, että yhden teollisuudenalan jätteestä tulee toisen arvokas raaka-aine”, Susanna Aaltonen sanoo. Siksi ensimmäinen askel oli miettiä, mitä tahoja ainakin täytyi saada mukaan.

”Lähestymistapamme oli todella hands-on, koska muuten tällainen projekti voi jäädä hauskan idean tasolle”, Susanna Aaltonen kertoo. Ensin Kemianteollisuus ja Neste pohtivat, miten rasvat kerätään, kuljetetaan ja jalostetaan tankkiautoon sopivaan muotoon.

Kun Kesko, Lassila & Tikanoja ja rasvojen käsittelijä Honkajoki innostuivat mukaan, ydinpelurit olivat koossa. ”Silloin ajattelimme varovasti, että tämä voi ehkä onnistuakin!”

Seuraava vaihe oli kinkkisempi: Piti selvittää, mitä lupia rasvojen keräämiseen tarvittaisiin – ja olisiko hanke ylipäänsä laillinen Suomessa.

Sääntely koettelee usein kiertotalouden projektien rajoja, ja sen määrä myös kasvaa koko ajan, Susanna Aaltonen sanoo.

Haaste on siinä, että sääntelyssä yhteiskuntaa käsitellään perinteisen lineaarisesti sektoreittain, kun taas kiertotalous vaatisi horisontaalista ajattelua yli siilojen. ”Sääntelyssä on myös taipumus mennä teknologioiden yksityiskohtiin. Tiede kuitenkin kehittyy koko ajan, joten pitäisi välttää tilannetta, jossa estetään sääntelyllä jotain, mikä on vasta kehitteillä”, Aaltonen sanoo. 

Kinkkutempun kohdalla käytiin kunnallisten jätelaitosten ja virkamiesten kanssa jätelakiin liittyvää keskustelua, ennen kuin järjestäjät saivat luvan kerätä jäterasvaa.

Mahdollistajana suomalainen innovaatio

Mutta miten kierrätetty kinkkurasva saadaan muutettua huippulaatuiseksi Neste MY uusiutuvaksi dieseliksi, joka pienentää autoilijan omia kasvihuonekaasupäästöjä koko elinkaaren ajalta jopa 90 prosenttia* verrattuna fossiiliseen dieseliin?

Salaisuus on NEXBTL-teknologia, jonka Nesteen tutkijat keksivät 1990-luvulla.

”Suomalaisina voimme olla ylpeitä siitä, että meillä kehitettiin uusiutuvaa dieseliä todella aikaisin – vuosikymmeniä ennen kuin maailma heräsi ilmastonmuutokseen”, sanoo Nesteen pääasiantuntija Ulla Kiiski, yksi NEXBTL:n keksijöistä ja patentin omistajista.

Kiiski tiivistää Kinkkutempun teknologisen prosessin:

1. Suomalaisilta kerätään kinkkurasvaa, jonka kemiallinen koostumus on triglyseridiä – aivan kuten tyypillisesti luonnon rasvojen ja öljyjen. Tri-etuliite kertoo, että molekyyli koostuu kolmesta rasvahappoketjusta, joita prosessissa muokataan.
2. Kiinteät jäterasvat lämmitetään nestemäisiksi ja puhdistetaan esimerkiksi ruokasuolasta ja muista epäpuhtauksista, jotka haittaavat prosessia.
3. Rasvat pumpataan jalostamon katalyyttiseen yksikköön, jossa NEXBTL-teknologia astuu kuvaan: Sen avulla triglyseridit ja rasvahappoketjut vedytetään, eli molekyyleistä poistetaan happi ja niihin lisätään vetyä paineen ja optimaalisen lämpötilan avulla. Lopputuloksena on hiilivetyjä, jotka ovat koostumukseltaan jo hyvin lähellä tavallista dieseliä.
4. Lopuksi hiilivetyjen rakennetta isomeroidaan eli muutetaan molekyylipainoa muuttamatta niin, että polttoaine kestää kylmää. Polttoaineen setaaniluku, joka kuvaa syttymisherkkyyttä, on kaikkien prosessin vaiheiden ajan pysynyt erittäin korkeana.
5. Valmiin Neste MY uusiutuvan dieselin avulla autoilijat, yritykset, kaupungit ja muut dieselin käyttäjät voivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään.

Tähtäimessä huonolaatuiset tähteet

NEXBTL-teknologian hienous on siinä, että sen avulla lähes mistä tahansa rasvasta tai öljystä voidaan jalostaa uusiutuvaa dieseliä. Kinkkutemppuunkin voi kierrättää myös vaikkapa kalkkuna-, kala- ja kasvisruokien rasvat.

”On ollut mahtavaa seurata raaka-ainepohjan laajentumista. Etsimme jatkuvasti huonolaatuisempia jätteitä ja tähteitä”, sanoo Kiiski, joka on tehnyt Nesteellä yli 30 vuoden uran. ”Kun valitsemme tulevaisuuden raaka-aineita, tärkeimmät kriteerit ovat vastuullisuus ja mahdollisimman suuri vähennys kasvihuonekaasupäästöissä.”

Biopolttoaineiden, joihin myös Neste MY uusiutuva diesel kuuluu, kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta samalla, kun paine vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä kasvaa. Esimerkiksi Suomen biopolttoaineiden jakeluvelvoite on ollut EU:n vaatimuksia korkeammalla tasolla.”Se kertoo, että NEXBTL-teknologiaa tarvitaan jatkossakin”, Kiiski sanoo.

Kumppanuudet ovat kiertotalouden ytimessä

Kemianteollisuus työskentelee ympäri vuoden sen puolesta, että sääntely loisi kiertotaloudelle mahdollisuuksia, eikä torppaisi niitä. ”Näemme kiertotaloudessa rajattomat mahdollisuudet. Jo Kinkkutempun aikana on tapahtunut huikea ajattelutavan muutos siinä, että näemme jätteen sijaan aineita, joita voi jalostaa uusiksi tuotteiksi”, Susanna Aaltonen sanoo.

Ulla Kiiski painottaa, että kiertotalous on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä, koska kaikki kiertävät raaka-aineet vähentävät neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. ”Kinkkutemppu on mahtava, koska siinä koko arvoketju yhdessä mahdollistaa sen, että kotitalouksien jäte saadaan pidettyä kierrossa”, Kiiski sanoo.

Kiiski on ylpeä siitä, että kiertotalous on nostettu keskeiseksi osaksi Nesteen strategiaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koko ajan myös lisää kumppaneita, jotka voivat esimerkiksi toimittaa jätteitä ja tähteitä raaka-aineeksi.

Suomalaisilta Kiiski toivoo, että tavoiteltu ennätysmäärä eli 250 000 kierrättäjää osallistuisi vuoden 2020 Kinkkutemppuun. ”Poikkeusvuosi ei ole oikea aika unohtaa ilmastotekoja – päinvastoin”, hän sanoo.

Haluaisitko keskustella kiertotalouden mahdollisuuksista? Jätä yhteydenottopyyntösi Nesteen vastuullisista kumppanuuksista vastaavalle tiimille tästä.

*) Elinkaaripäästöjen ja päästövähenemän laskentamenetelmä on EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (2009/28/EY) mukainen.