Sähköauton lataaminen herättää paljon kysymyksiä – ota perusteet haltuun

Sähköauton lataaminen on parhaimmillaan niin yksinkertaista ja helppoa, ettei auton lataamiseksi tarvitse nähdä erityistä vaivaa – auto latautuu helposti arkielämän muiden rutiinien ohessa. Miksi sitten lataus on sähköautoihin liittyvien keskustelujen kestosuosikkiteema? 

Työskentelen Nesteen sähköautojen lataukseen liittyvän palvelukehityksen parissa, jossa kehitämme ratkaisuja vastataksemme sekä yritysten että kuluttajien tarpeisiin. Koostin tähän blogiini muutaman perusasian, jotka sähköauton latauksesta on hyvä tietää. Tutustu vinkkeihin ja nauti vaivattomasta latauksesta sekä sähköautoilusta halki keväisen Suomen!

1: Sähköauto ladataan hitaammin vaihtovirralla (AC) tai nopeammin tasavirralla (DC), ja näille on olemassa omat pistoketyypit

Sähköautoissa on erilaisia latauspistokkeita. Kaikista nykyaikaisista lataushybridi- ja täyssähköautoista löytyy vaihtovirtalataukseen tarkoitettu Type 2 -latauspistoke ja tasavirtalataukseen sopiva CCS tai CHAdeMO -pistoke. Tasavirralla lataus hoituu nopeammin, ja vaihtovirralla lataaminen sopii kiireettömämpiin hetkiin. 

Type 2 -pistokkeella ladataan sähköverkosta vaihtovirtaa (AC), joka muunnetaan sähköauton sisäisessä laturissa akkua lataavaksi tasavirraksi (DC). Sähköautoissa on erilaisia sisäisiä latureita, ja niistä riippuu, millä teholla auto latautuu Type 2 -pistokkeella ladattaessa. Usein vaihtovirtalatauspisteissä tehoksi ilmoitetaan 22 kW, mutta suurin osa sähköautoista pystyy sisäisen laturin rajoitusten takia ottamaan vastaan vain 11 kW tehoa, ja suuri osa lataushybrideistä vain 7,2 kW tai 3,6 kW. Type 2 -pistokkeella tapahtuvaa latausta kutsutaankin usein hidaslataukseksi.

Sähköautoa voidaan ladata myös tasavirralla (DC) eli pika- tai suurteholatauksella. Tasavirtalataukseen on olemassa kaksi yleistä pistoketta, CCS sekä CHAdeMO. Sähköautoa, jossa on CCS -latausportti ei voi ladata CHAdeMO-pistokkeella ja CHAdeMO latausportissa ei voi käyttää CCS -pistoketta. Näistä kahdesta pistokevaihtoehdosta CCS on selkeästi yleisempi, ja suurin osa markkinoille tulevista uusista sähköautoista on varustettu CCS -latausportilla. Pika- ja suurteholatauksessa latauslaite muuntaa vaihtovirran tasavirraksi, jolloin ajoneuvon oma latauslaite voidaan ohittaa kokonaan. Tasavirralla ladattaessa päästäänkin merkittävästi suurempiin lataustehoihin, jolloin auton latausaika on usein vain noin puoli tuntia. 

2. Miksi pikalatauksen todellinen latausnopeus on usein eri kuin latauslaitteessa ilmoitettu? Nämä seikat vaikuttavat latausnopeuteen 

Sähköauton tasavirtalatauksesta (DC) käytetään usein termejä pika- tai suurteholataus. Pikalataus tarkoittaa tyypillisesti noin 50 kW lataustehoa, ja suurteholataus tätä suurempia, jopa 300 kW lataustehoja. Latauslaitteessa ilmoitettu latausteho kertoo laitteen tarjoaman maksimitehon, mikä ei välttämättä vastaa toteutunutta lataustehoa. Tämä johtuu siitä, että vain harvat sähköautot pystyvät ottamaan vastaan energiaa latauslaitteessa ilmoitetulla suurella teholla, ja sähköautot, jotka siihen pystyvät, ottavat huipputehoa vastaan vain hetkellisesti. Seuraavat asiat vaikuttavat merkittävästi sähköauton todelliseen lataustehoon:

• Akku latautuu suurimmalla teholla vain optimaalisessa lämpötilassa. Tämän takia esimerkiksi kylmällä ilmalla ja akun ensin lämmetessä latausteho voi latauksen alkaessa olla hyvinkin alhainen. Joissain automalleissa on akun esilämmitysominaisuus, jonka avulla akun voi laittaa lämpenemään ennen laturille saapumista. Tällöin akku on heti latauksen alkaessa valmis vastaanottamaan suurta tehoa. 

• Akun varaustila vaikuttaa merkittävästi latausnopeuteen. Useimmilla automalleilla latausteho hidastuu akun lähestyessä 80 % varausastetta, ja latausteho 80 % jälkeen voi olla hyvinkin hidasta. Varsinkin pika- tai suurteholaturia käytettäessä akku suositellaan ladattavaksi vain 80 % asti ajan sekä akun eliniän säästämiseksi. 

• Latausteho on virran ja jännitteen tulo. Uusimmissa latauslaitteissa on mahdollista päästä 800 V latausjännitteeseen. Kuitenkin vasta pieni osa markkinoiden sähköautoista tukee 800 V latausjännitettä, ja suurimmassa osassa maksimijännite on noin 400 V. Jos auto kuitenkin tukee 800 V latausjännitettä, voi se saada 800 V latauslaitteesta melkein kaksinkertaisesti tehoa verrattaessa autoon, jossa on 400 V:in akku. 

Eri automalleilla näiden eri lataustehoon vaikuttavien tekijöiden vaikutus on erilainen. Omalla sähköautolla ajaessa ja sitä ladatessa vaikutukset oppii kuitenkin nopeasti. 
 

Tiesitkö
Avasimme Nesteen sähköautojen suurteholatauspalvelun ensimmäiset Neste MY Uusiutuva Lataus^TM -pisteet vuodenvaihteessa Neste Hankasalmi Jari-Pekka -liikenneasemalla sekä Neste Oulunbaari Maikkulan liikenneasemalla. Kesän 2023 aikana sähköautoilijoiden matkantekoa helpottavat neljä uutta Neste MY Uusiutuva Lataus -suurteholatausasemaa, jotka avataan Neste Hartola- ja Neste Joroinen Jari-Pekka liikenneasemille, Neste Express Härkäpakari -asemalle Huittisissa ja Neste Kontiomäki -liikenneasemalle Paltamossa. Lähtökohtamme on tarjota suurteholatauspalvelullamme erinomainen asiakaskokemus.

Sähköautoilun käytännön vinkkejä -blogin kirjoittaja Aleksi Virtapuro toimii Nesteen Marketing & Services -liiketoimintayksikössä sähköautojen latausliiketoiminnan kehittäjänä. 
Lue Aleksin aikaisemmin julkaistu blogi Matkan tekeminen sähköautolla on entistä helpompaa ‒ huomioi kuitenkin nämä asiat matkan suunnittelussa tästä.