9 vastuullisuuden läpimurtoa, jotka maailma tarvitsee seuraavaksi

Miltä näyttäisi käytännössä se paljon puhuttu uusi normaali, jossa maailma palautuu pandemiasta entistä vastuullisempana? Mitä kehitys vaatii yrityksiltä, lainsäädännöltä ja ajattelumalleilta? Maailman kolmanneksi vastuullisimmaksi yritykseksi rankattu Neste listaa konkreettiset muutokset, joiden avulla voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta kiertotalouden ehdoilla.

Ihmiskunnalla on jo käsissään kaikki tarvittavat teknologiset ratkaisut, joiden avulla ilmastonlämpeneminen voidaan pitää alle 1,5 asteessa esiteollisesta tasosta. Tavoitteeseen pääseminen kuitenkin vaatii, että alamme käyttää näitä ratkaisuja ja leikata kasvihuonekaasupäästöjä eksponentiaalisesti kiihtyvässä tahdissa. Nesteen vastuullisuusjohtaja Salla Ahonen ja yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen listaavat muutokset, joiden avulla pandemiasta toipuva maailma voi vielä rakentaa itselleen ekologisesti kestävän tulevaisuuden.

1. Yritysten pitää kilpailla siitä, kuka ehtii hiilineutraaliksi ensimmäisenä

Tulevaisuudessa kuluttajat odottavat hiilineutraaliutta yrityksiltä jokaisella toimialalla. Jos yritys asettaa nollapäästöt tavoitteeksi nyt, sillä on yhä mahdollisuus tehdä päästöttömyydestä strateginen kilpailuetu. Jos taas odottaa yhtään pidempään, tiukentuva sääntely ja aikataulut tekevät pian päätökset johtoryhmän puolesta.

Nesteen tavoite on tehdä kaikesta tuotannosta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Yritykseltä, jonka juuret ovat öljynjalostamisessa, tavoitteen saavuttaminen vaatii lukuisia muutoksia strategiassa ja toiminnassa. Toivotamme kaikki kilpailijat tervetulleeksi kisaan.

2. Kaupunkien tulee toipua pandemiasta asukkaidensa ehdoilla

Keväällä 2020 kaupunkien kadut tyhjenivät ympäri maailman, kun yli puolet maailman väestöstä oli eristystoimien alla. Samaan aikaan viranomaisten ja yritysten piti keksiä epätavanomaisia tapoja toimittaa palveluja, tietoa ja tuotteita kaupunkilaisille turvallisesti.

Vuosi 2020 on osoittanut, että elämää kaupungeissa on mahdollista uudistaa nopeammin ja radikaalimmin kuin aiemmin ajattelimme. Nyt kaupunkien on pidettävä huoli, että ne eivät menetä sitä edistystä, joka asukaslähtöisen suunnittelun (citizen-centric planning) avulla on pandemian aikana tehty. Ilmaus viittaa kaupunkisuunnitteluun, jonka perustana ovat asukkaiden tarpeet sekä tavoite tehdä urbaanista elämästä heille helpompaa, turvallisempaa, terveellisempää ja vähemmän aikaa vievää.

Eri puolilta maailmaa nähdään jo kannustavia esimerkkejä. Lontoon pormestari Sadiq Khan esimerkiksi ilmoitti toukokuussa, että laajoja alueita kaupungista pidetään suljettuna autoliikenteeltä myös koronarajoitusten päätyttyä, jotta pyöräily ja kävely on entistä turvallisempaa.

3. Nykyisiä ja tulevia johtajia pitää kouluttaa ajattelemaan kiertotalouden ehdoilla

Jotta kestävää kehitys voi ottaa isoja harppauksia eteenpäin, tarvitaan valtava muutos ajattelutavoissa. Tässä muutoksessa koulutus on avain onneen.

Tarvitsemme vastuullisuuskoulutusta yhteiskunnan eri tasoilla samaan aikaan. Korkeakouluissa joka alalla oikeustieteestä markkinointiin ja insinööritieteisiin pitää opettaa tulevaisuuden ammattilaisia hylkäämään vanhanaikainen lineaarisen talouden konteksti, jossa tuotteita valmistetaan, käytetään ja hävitetään. Tilalle pitää tuoda kiertotalousajattelu, jossa kaikki raaka-aineet pidetään käytössä niin pitkään kuin mahdollista. Yrityksissä hallitusten jäsenet ovat muutoksen priimusmoottoreita. He antavat johtajille mandaatin sitoutua pitkäaikaisiin vastuullisuustavoitteisiin, jotka edistävät kiertotaloutta.

Yritysten pitää kouluttaa myös sidosryhmiään vastuullisuusajattelussa. Tässä keskeistä on järjestelmällinen ja läpinäkyvä vastuullisuusraportointi, josta maailmalla on jo rohkaisevia esimerkkejä, kuten Task Force on Climate-related Financial Disclosures -toimikunta (TFCFD). Se kehittää ilmastoon liittyvistä taloudellisista riskeistä vapaaehtoista ja yhdenmukaista raportointimallia, jonka avulla yritykset voivat tarjota tietoa sijoittajille, lainanantajille, vakuutusyhtiöille ja muille sidosryhmille. Kuten TFCDFD:n johtaja, legendaarinen liikemies Michael R. Bloomberg on sanonut: “Läpinäkyvyyden lisääminen tekee markkinoista tehokkaampia ja talouksista vakaampia ja joustavampia.”

4. On aika puhdistaa dieselin maine

Dieselistä tulee monille ensimmäisenä mieleen #dieselgate. Viisi vuotta on kuitenkin kulunut vuoden 2015 paljastuksista, ja tämän päivän dieselmoottorit ja -polttoaineet ovat kaukana entisestä. Viimeisimpien päästöstandardien mukaiset uudet dieselmoottorit tuottavat hyvin vähän typenoksidipäästöjä. Vanhempien dieselmoottorien kohdalla taas jätteistä ja tähteistä valmistetut korkealaatuiset uusiutuvat dieselit, kuten Neste MY uusiutuva diesel™, ovat erinomainen vaihtoehto niin paikallisten ilmansaasteiden kuin typenoksidipäästöjen vähentämiseen.

Jotta voimme tehdä ilmanlaadun ja ilmaston kannalta parhaita mahdollisia päätöksiä, arvioidemme pitää perustua tuoreeseen faktaan eikä vuosien takaisiin otsikoihin. Ja vaikka uusiutuva diesel ei ole ihmelääke liikenteen päästöjen poistamiseksi, se on ja pysyy tärkeänä osana liikkuvuuden vähähiilistämisen ratkaisua.

5. Jälleenrakennusvaroilla tulee rahoittaa kestäviä hankkeita, ei saastuttavia aloja

Tuhoisa koronaviruspandemia tarjoaa mahdollisuuden luoda uutta, kestävää maailmanjärjestystä. Se on ainutlaatuinen tilaisuus, jota meillä ei ole varaa hukata. Olipa kyse julkisista tai yksityisistä investoinneista, on elintärkeää varmistaa, että ympäristön uusiutumiseen ja työpaikkojen tukemiseen ympäri maailman varatut miljardit elvytysdollarit todellakin menevät vastuullisiin hankkeisiin, kuten uusiutuvaan energiaan ja julkiseen liikenteeseen. Selkeistä kriteereistä, tavoitteista ja raportointikäytännöistä sopiminen on maailman johtajille todellinen kestävän kehityksen tulikoe.

6. On aika palauttaa uskomme yhteistyön voimaan

Miksi nuorten pitää siivota edellisten sukupolvien aikaansaama sotku? Mitkä päätökset auttavat planeettaa ja mitkä tuhoavat sitä? Tällaisten vastakkainasettelujen kautta maailma tällä hetkellä kohtaa ilmastonmuutoksen – ja se tie ei vie kehitykseen.

Tarvitsemme erilaisten ryhmien välistä yhteistyötä enemmän kuin koskaan: Kaikenikäisiä ihmisiä tarvitaan Fridays for Futuren kaltaisissa kansanliikkeissä. Poliitikkojen, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten pitää etsiä ratkaisuja yhdessä. Tästä ilahduttava esimerkki on vuoden 2020 European Alliance for Green Recovery -suunnitelma, jonka on allekirjoittanut lähes 200 maata, ministeriötä ja yritystä.

Kun kansainvälistä yhteistyötä varjostavat geopoliittiset haasteet, meidän pitää palauttaa uskomme myös kansainvälisiin sopimuksiin. Ilmastonmuutos on yhteinen ongelma, ja sen ratkaisemiseksi kaikkien maailman maiden on sitouduttava tärkeimpiin aloitteisiin, kuten YK:n ja WTO:n sitoumuksiin sekä Pariisin ilmastosopimukseen.

7. Puhtaampi polttoaine ansaitsee kevyemmät verot

Teknologialla on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta meillä ei ole varaa sortua ylioptimistiseen teknologiseen determinismiin. Nyt yhä useampi uskoo, että kuljemme jo lähitulevaisuudessa sähkö- ja vetyautoilla, joiden ansiosta ikivanhat polttomoottorit jäävät historiaan. Tämä visio ei kuitenkaan perustu siihen, miltä tieliikenne todellisuudessa näyttää.

Autokanta uusiutuu hitaasti, ja polttomoottorit hallitsevat teitä vielä pitkään. Siksi uusituvista raaka-aineista valmistetut polttoaineet on tulevinakin vuosina elintärkeä osa liikenteen vähähiilistämisen ratkaisua.

Päättäjien vastuulla on huolehtia, että samalla kun sääntely tukee teknologista kehitystä, se ei tuhoa niitä loistavia vaihtoehtoja, joita meillä on jo käsissämme. Yksi konkreettinen muutostarve on, että kuluttajien pitäisi voida maksaa puhtaammista polttoaineista vähemmän veroa kuin fossiilisista. Esimerkiksi uusiutuva diesel voi vähentää hiilipäästöjä elinkaarensa aikana jopa 90 prosenttia verrattuna fossiiliseen dieseliin.

Ruotsi tarjoaa esimerkin siitä, kuinka verotuksella voidaan kannustaa biopolttoaineiden käyttöön. Maassa on käytössä kasvihuonekaasujen vähennysvelvoite, joka on ensi vuonna 6 prosenttia bensiinille ja 26 prosenttia dieselille ja nousee 28 ja 66 prosenttiin vuonna 2030. Polttoainejakelijoiden on varmistettava, että ne sekoittavat vähäpäästöisiä biopolttoaineita fossiilisiin ja vähentävät polttoaineidensa kasvihuonekaasuintensiteettiä säädetyillä prosenteilla. Kasvihuonekaasuintensiteetti tarkoittaa yksinkertaistetusti tuotettujen saastepäästöjen määrää suhteessa liiketoiminnan arvoon. Vastuullisemmat vaihtoehdot, kuten Neste MY uusiutuvan dieselin™ kaltaiset korkealaatuiset biopolttoaineet, on vapautettu valmisteverosta niiden käytön kannustamiseksi, kun ne myydään velvoitteen ulkopuolella (=lisäksi).

8. Kierrättämätön muovi tarvitsee hintalapun

Yksi tehokkaimmista keinoista parantaa tapojamme on laittaa meidät maksamaan aiheuttamistamme ongelmista. EU-johtajat pääsivät heinäkuussa 2020 yksimielisyyteen niin sanotusta ”muovimaksusta”, joka on sangen tervetullut poliittinen siirto. Aloite tarkoittaisi, että tammikuusta 2021 lähtien EU:n jäsenvaltioiden pitää maksaa kaikesta kierrättämättömästä muovipakkausjätteestä Euroopan unionille 0,80 euroa kilolta.

Muoveissa on kuitenkin eroja. Muovialan oikea suunta on kohti muovin kiertotaloutta ja materiaalien jatkuvaa uudelleenkäyttöä, ja jotta tähän päästään, fossiilisista raaka-aineista tuotetun uuden muovin kysyntää pitää laskea merkittävästi. Paras keino päästä tavoitteeseen on lisätä kemiallisesti kierrätetyn jätemuovin sekä uusiutuvista raaka-aineista, kuten kasviperäisestä biomassasta, tehtyjen muovien käyttöä.

Kun EU-johtajat nyt kiireellä työstävät yksityiskohtia muovimaksujen keräämisen käynnistämiseksi jäsenvaltioissa, on tärkeää, ettei kemiallisesti kierrätetyn muovin ja uusiutuvista materiaaleista tuotetun muovin kaltaisia vastuullisia ratkaisuja rangaista. Yksi mahdollisuus olisi jättää nämä muovit maksun ulkopuolelle. Tämä kannustaisi yrityksiä käyttämään uusia muoviratkaisuja ja investoimaan niiden kehittämiseen.

9. Yritysten pitää määritellä uudelleen, mitä “innovaatio” tarkoittaa

Innovaatio on niin laajalti viljelty sana, että se uhkaa kärsiä inflaation. Maailman uudelleenrakennuksessa keskeistä on ymmärtää, että kaikki teknologiset keksinnöt eivät ole sellaisia innovaatioita, joita tarvitsemme. Itse asiassa innovaatioiksi pitäisi laskea vain sellaiset ympäristöystävälliset aloitteet, jotka vievät maailmaa ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Rakentaakseen todellisia innovaatioita  – ei vain lisää tuotteita, jotka luovat ennen pitkää lähinnä lisää ongelmia – yritysten pitää tehdä yhä enemmän yhteistyötä keskenään ja tutkimuslaitosten kanssa. Helpot ratkaisut on jo keksitty. Nyt tarvitsemme yhteistyötä kaikkein viheliäisimpien haasteiden voittamiseksi. On jokaisen organisaation vastuulla säilyttää fokus niissä ratkaisuissa, joissa on eniten potentiaalia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ei näytösluontoisissa tempuissa.